Teksti Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

POLITIIKKATIETEET JA SOSIOLOGIA

POLITIIKKATIETEIDEN JA SOSIOLOGIAN KANDIDAATIN TUTKINTO-OHJELMA

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma tarjoaa laaja-alaista ymmärrystä kansallisista ja kansainvälisistä, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista ilmiöistä ja järjestelmistä. Tutkinto-ohjelma antaa valmiudet tarkastella ilmiöitä yhtäältä yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden ja toisaalta yksilöiden ja ryhmien välisen vuorovaikutuksen tasoilla, unohtamatta yhteisöllisen elämän materiaalisia kytkentöjä.

Politiikkatieteiden ja sosiologian kandidaatin opinnot koostuvat oppiaineiden yhteisistä perus- ja aineopinnoista, jotka johdattavat tieteenalojen peruskäsitteisiin, teorioihin, metodeihin ja tutkimuskäytäntöihin.

Politiikkatieteiden ja sosiologian opetus nojaa vahvasti oppiaineissa tehtävään tutkimukseen. Tutkimuksen ydin muodostuu neljästä temaattisesta kokonaisuudesta:
• luonnon ja luonnonvarapolitiikan, kiertotalouden ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksesta
• uskontojen, hyvinvoinnin, alkuperäiskansojen ja kulttuurien tutkimuksesta
• poliittisen ajattelun, vallan, hallinnan ja sukupuolen tutkimuksesta
• yhteisöjen, työn sekä politiikan muutoksen tutkimuksesta.

Opiskelijan kandidaatin tutkinnon opintosuunta (politiikkatieteet tai sosiologia) määräytyy ilmoittauduttaessa kandidaatintutkielmaseminaariin.


POLITIIKKATIETEET TIETEENALANA

Politiikkatieteiden opinnot antavat hyvän pohjan työskennellä monissa erilaisissa työtehtävissä sekä kotimaassa sekä ulkomailla. Työtehtävät voivat vaihdella tutkimus- ja opetustyöstä aina hallinto-, järjestö- ja tiedotustehtäviin erilaisissa organisaatioissa. Politiikkatieteet antavat vahvan pohjan poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja toimijoiden ymmärtämiseksi. Politiikkatieteet tarjoavat laajan kuvan politiikan kentästä ja politiikasta sekä valmiudet kansallisten ja kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun.

Politiikkatieteiden pääaineopiskelija voi maisteritutkintovaiheessa valita joko kansainvälisten suhteiden tai valtio-opin erikoistumisalan. Kansainvälisten suhteiden tieteenala tulkitsee kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa. Se analysoi valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sodan ja rauhan kysymyksiä sekä moninaisia globaaleja ongelmia kuten ympäristön saastumista, kansainvälistä terrorismia, väestönkasvua ja ihmisoikeusloukkauksia. Valtio-opissa tutkitaan poliittisia instituutioita, ideologioita ja poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja. Politiikkaa ja vallankäyttöä analysoidaan sekä perinteisten poliittisten järjestelmien puitteissa että esimerkiksi identiteetin, sukupuolen tai kulutuksen poliittisuutena. Globaalit ongelmat sekä verkostoihin tai kumppanuuksiin perustuvat hallinnan muodot ovat madaltaneet kansallisen ja kansainvälisen järjestelmän rajaa ja ovat kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin yhteistä tutkimusaluetta.

Politiikkatieteet Lapin yliopistossa tutkii poliittisia ilmiöitä ja prosesseja myös kansainvälisen oikeuden, talouden, historian, kulttuurin, uskonnon ja järjestöjen näkökulmista. Lapin yliopistossa on myös erinomainen mahdollisuus keskittyä pohjoisen ja arktisen alueen politiikkaan ja poliittisiin erityisteemoihin, kuten kieli- ja vähemmistöpolitiikkaan, aluepolitiikkaan sekä ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan.


SOSIOLOGIA TIETEENALANA

Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä sille, millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuri sekä ihmisten väliset suhteet muodostuvat. Sosiologia paneutuu yhteiskuntaa ja inhimillistä maailmaa yleensä koskeviin teorioihin voidakseen analysoida tämän päivän ilmiöitä. Sosiologiaa ei tunnista ensi sijassa tutkimuskohteistaan vaan lähestymistavastaan. Sosiologia etsii järjestystä tai logiikkaa siitä rajattoman rikkaasta inhimillisestä toiminnasta, jonka me päivittäin kohtaamme. Toiminnan logiikan ymmärtäminen edellyttää sosiaalisia ilmiöitä koskevien teorioiden yhdistämistä tutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Sosiologisen tutkimuksen menetelmiä ovat esimerkiksi haastattelut, etnografia, diskurssien analysointi, semiotiikka, retoriikka ja tilastollinen tutkimus.

Sosiologian tutkimusalue ulottuu taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä aina ihmisten vuorovaikutukseen saakka. Sosiologian erikoisalat kattavat mitä moninaisimpia tutkimusongelmia. Muun muassa työ, yhteiskuntarakenne, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide ja talous ovat sosiologisen tutkimuksen kohteita. Lapin yliopiston sosiologit tutkivat mm. pohjoisten yhteiskuntien muutosta, ihmisen ja luonnon suhdetta, muuttuvaa työtä, hyvinvointia, etnisyyttä ja kulttuuria, kuten saamelaisuutta.

Sosiologia tuo usein esiin myös yhteiskunnan epäkohtia ja vallitsevista käsityksistä poikkeavia tulkintoja sosiaalisille ilmiöille. Sosiologia pyrkii lisäämään ymmärrystä yksilön paikasta kansalaisena yhteiskunnassa. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat siis luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä.

Sosiologia antaa laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia hyvin erilaisissa ammateissa ja monissa eri asiantuntijatehtävissä. Omaa erityisosaamista voi suunnata sivuaineiden ja erikoistumisalojen valinnoilla sekä kansainvälisillä opinnoilla. Sosiologeja toimii runsaasti mm. tutkimuksen, opetuksen, tiedotuksen, järjestöjen sekä hallinnon tehtävissä.

YLEISET OHJEET

Luennot tai muut kurssit ovat joko pakollisia tai vapaaehtoisia. Pakollisia luentoja ja kursseja ei voi ilman poikkeuksellisia syitä korvata kirjallisuudella. Vapaaehtoiset luennot ja kurssit korvaavat erikseen ilmoitetun tai opintojakson vastuuopettajan kanssa erikseen sovitun osan opintojaksosta.

Kirjallisuus suoritetaan sähköisessä tenttijärjestelmässä EXAMissa tai yleisinä tenttipäivinä tutkintovaatimusten mukaisesti. Opintojaksoon kuuluvat teokset suoritetaan yhdessä tentissä, ellei jotakin teosta ole etukäteen korvattu muulla tavoin tai ellei korvaava suoritus ole tenttiin ilmoittautuessa kesken. Tentittäessä osasuorituksia ei hyväksytä. Aiemmin suoritetut tai myöhemmin suoritettavaksi tulevat teokset (korvaava luento, kurssi tai essee) on mainittava tentti-ilmoittautumisen yhteydessä. Korvaava suoritus on yksilöitävä ajankohtineen ja arvosteluineen.

Erikoiskurssit, teema- tai työseminaarit ja lukupiirit voivat sisältää luentoja, seminaari- ja työpajatyöskentelyä sekä opiskelijan kirjallisia töitä. Luentokurssi päättyy joko ilmoitettuna päivänä pidettävään kirjalliseen kuulusteluun tai luennon perusteella laadittavaan luentopäiväkirjaan tai esseeseen. Erikoiskurssit ja työseminaarit voivat sisältää sekä kirjallisen tai muun kuulustelun että kirjallisen seminaariin kuuluvan työn.

Mahdollisista vaihtoehtoisista suoritustavoista ja korvaavuuksista tulee sopia aina etukäteen opintojakson vastuuopettajan kanssa. Opintojen tueksi kannattaa käydä lukemassa oppiaineiden verkkosivuilla olevia ohjeita kirjallisten harjoitustöiden, esseiden ja opinnäytetöiden laatimiseen. Tutkimuseettiset periaatteet ja hyvän tieteellisen käytännön ohjeet löytyvät mm. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivuilta (www.tenk.fi) ja Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta (www.fsd.uta.fi).

Opiskelu ulkomailla on luonteva osa suomalaista yliopistotutkintoa. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoja. Opiskelijavaihdon suositeltu kesto on 3–9 kk. Lisätietoja, ks. osa 2, kohta 3.4. Suositeltavin aika vaihto-opintoihin on toinen tai kolmas opiskeluvuosi. vaihto-opintoja voi kuitenkin suorittaaa myös syventävien opintojen aikana.