Oppaan YTK - Politiikkatiede ja sosiologia 20-21, 2020-21 tiedot



Teksti Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkintorakenne, kandidaatin tutkinto 2020-2021

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma tarjoaa laaja-alaista ymmärrystä kansallisista ja
kansainvälisistä, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista ilmiöistä ja järjestelmistä. Tutkinto-ohjelma
antaa valmiudet tarkastella ilmiöitä yhtäältä yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden ja toisaalta
yksilöiden ja ryhmien välisen vuorovaikutuksen tasoilla, unohtamatta yhteisöllisen elämän
materiaalisia kytkentöjä.

Politiikkatieteiden ja sosiologian kandidaatin opinnot koostuvat oppiaineiden yhteisistä perus- ja
aineopinnoista, jotka johdattavat tieteenalojen peruskäsitteisiin, teorioihin, metodeihin ja
tutkimuskäytäntöihin.

Politiikkatieteiden ja sosiologian opetus nojaa vahvasti oppiaineissa tehtävään tutkimukseen.
Tutkimuksen ydin muodostuu neljästä temaattisesta kokonaisuudesta:

- luonnon ja luonnonvarapolitiikan, kiertotalouden ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksesta
- uskontojen, hyvinvoinnin, alkuperäiskansojen ja kulttuurien tutkimuksesta
- poliittisen ajattelun, vallan, hallinnan ja sukupuolen tutkimuksesta
- yhteisöjen, työn sekä politiikan muutoksen tutkimuksesta.

Opiskelijan kandidaatin tutkinnon opintosuunta (politiikkatieteet tai sosiologia) määräytyy
ilmoittauduttaessa kandidaatintutkielmaseminaariin.

 

POLITIIKKATIETEET TIETEENALANA

Politiikkatieteiden opinnot antavat hyvän pohjan työskennellä monissa erilaisissa työtehtävissä sekä
kotimaassa sekä ulkomailla. Työtehtävät voivat vaihdella tutkimus- ja opetustyöstä aina hallinto-,
järjestö- ja tiedotustehtäviin erilaisissa organisaatioissa. Politiikkatieteet antavat vahvan pohjan
poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja toimijoiden ymmärtämiseksi. Politiikkatieteet tarjoavat
laajan kuvan politiikan kentästä ja politiikasta sekä valmiudet kansallisten ja kansainvälisten
kysymysten analyyttiseen tarkasteluun.

Politiikkatieteiden pääaineopiskelija voi maisteritutkintovaiheessa valita joko kansainvälisten
suhteiden tai valtio-opin erikoistumisalan. Kansainvälisten suhteiden tieteenala tulkitsee
kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa. Se analysoi valtioiden ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa, sodan ja rauhan kysymyksiä sekä moninaisia globaaleja ongelmia kuten
ympäristön saastumista, kansainvälistä terrorismia, väestönkasvua ja ihmisoikeusloukkauksia.
Valtio-opissa tutkitaan poliittisia instituutioita, ideologioita ja poliittisen ajattelun ja toiminnan
vaihtelevia muotoja. Politiikkaa ja vallankäyttöä analysoidaan sekä perinteisten poliittisten
järjestelmien puitteissa että esimerkiksi identiteetin, sukupuolen tai kulutuksen poliittisuutena.
Globaalit ongelmat sekä verkostoihin tai kumppanuuksiin perustuvat hallinnan muodot ovat
madaltaneet kansallisen ja kansainvälisen järjestelmän rajaa ja ovat kansainvälisten suhteiden ja
valtio-opin yhteistä tutkimusaluetta.

Politiikkatieteet Lapin yliopistossa tutkii poliittisia ilmiöitä ja prosesseja myös kansainvälisen oikeuden, talouden, historian, kulttuurin, uskonnon ja järjestöjen näkökulmista. Lapin yliopistossa on
myös erinomainen mahdollisuus keskittyä pohjoisen ja arktisen alueen politiikkaan ja poliittisiin
erityisteemoihin, kuten kieli- ja vähemmistöpolitiikkaan, aluepolitiikkaan sekä ympäristö- ja
luonnonvarapolitiikkaan.

 

Politiikkatieteet, Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto 2020-2021

 

Politiikkatieteitä, erityisesti kansainvälisiä suhteita pääaineenaan opiskelevien maisterintutkinto muodostuu 120 opintopisteen laajuisista opinnoista. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kansainvälisten suhteiden teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähtökohdat. Opiskelija pystyy jäsentämään kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa ja analysoimaan globaaleja prosesseja kansainvälisten suhteiden teorioiden avulla. Opiskelija on perehtynyt perusteellisesti valitsemaansa kansainvälisten suhteiden erityisalaan. Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja osa-alueet ja hän osaa myös arvioida kriittisesti omaa tutkimusprosessiaan. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäistä tieteelliseen argumentointiin perustuvaa ja uutta tietoa tuottavaa tutkimusta. Opiskelija kykenee ottamaan osaa kansainvälisten suhteiden nykykeskusteluun ja hänellä on valmiudet teoreettisen tiedon soveltamiseen tieteellisissä, ammatillisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä.

 

 

Politiikkatieteet, erityisesti valtio-oppi pääaineena, maisterintutkinto 120 op

 

Politiikkatieteitä, erityisesti valtio-oppia pääaineenaan opiskelevien maisterintutkinto muodostuu 120
opintopisteen laajuisista opinnoista. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee valtio-opin tieteenalan teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähtökohdat. Opiskelija pystyy jäsentämään poliittisten instituutioiden ja ideologioiden ja poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja sekä analysoimaan valtaa ja vallankäyttöä valtio-opillisten teorioiden avulla. Opiskelija on perehtynyt perusteellisesti valitsemaansa valtio-opin erityisalaan. Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja osa-alueet ja hän osaa myös arvioida kriittisesti omaa tutkimusprosessiaan. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäistä tieteelliseen argumentointiin perustuvaa ja uutta tietoa tuottavaa tutkimusta. Opiskelija kykenee ottamaan osaa valtio-opin nykykeskusteluun ja hänellä on valmiudet teoreettisen tiedon soveltamiseen tieteellisissä, ammatillisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä. Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä.

 

SOSIOLOGIA TIETEENALANA

Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä sille, millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuri sekä
ihmisten väliset suhteet muodostuvat. Sosiologia paneutuu yhteiskuntaa ja inhimillistä maailmaa
yleensä koskeviin teorioihin voidakseen analysoida tämän päivän ilmiöitä. Sosiologiaa ei tunnista
ensi sijassa tutkimuskohteistaan vaan lähestymistavastaan. Sosiologia etsii järjestystä tai logiikkaa
siitä rajattoman rikkaasta inhimillisestä toiminnasta, jonka me päivittäin kohtaamme. Toiminnan
logiikan ymmärtäminen edellyttää sosiaalisia ilmiöitä koskevien teorioiden yhdistämistä
tutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Sosiologisen tutkimuksen menetelmiä ovat esimerkiksi
haastattelut, etnografia, diskurssien analysointi, semiotiikka, retoriikka ja tilastollinen tutkimus.

Sosiologian tutkimusalue ulottuu taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä aina ihmisten
vuorovaikutukseen saakka. Sosiologian erikoisalat kattavat mitä moninaisimpia tutkimusongelmia.
Muun muassa työ, yhteiskuntarakenne, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide ja talous ovat sosiologisen
tutkimuksen kohteita. Lapin yliopiston sosiologit tutkivat mm. pohjoisten yhteiskuntien muutosta,
ihmisen ja luonnon suhdetta, muuttuvaa työtä, hyvinvointia, etnisyyttä ja kulttuuria, kuten
saamelaisuutta.

Sosiologia tuo usein esiin myös yhteiskunnan epäkohtia ja vallitsevista käsityksistä poikkeavia
tulkintoja sosiaalisille ilmiöille. Sosiologia pyrkii lisäämään ymmärrystä yksilön paikasta kansalaisena
yhteiskunnassa. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat siis luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä.

Sosiologia antaa laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia hyvin erilaisissa ammateissa ja
monissa eri asiantuntijatehtävissä. Omaa erityisosaamista voi suunnata sivuaineiden ja
erikoistumisalojen valinnoilla sekä kansainvälisillä opinnoilla. Sosiologeja toimii runsaasti mm.
tutkimuksen, opetuksen, tiedotuksen, järjestöjen sekä hallinnon tehtävissä.