Oppaan YTK - Sosiologia 20-21, 2020-21 tiedot



Teksti Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

SOSIOLOGIA TIETEENALANA

Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä sille, millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet ja kulttuuri sekä
ihmisten väliset suhteet muodostuvat. Sosiologia paneutuu yhteiskuntaa ja inhimillistä maailmaa
yleensä koskeviin teorioihin voidakseen analysoida tämän päivän ilmiöitä. Sosiologiaa ei tunnista
ensi sijassa tutkimuskohteistaan vaan lähestymistavastaan. Sosiologia etsii järjestystä tai logiikkaa
siitä rajattoman rikkaasta inhimillisestä toiminnasta, jonka me päivittäin kohtaamme. Toiminnan
logiikan ymmärtäminen edellyttää sosiaalisia ilmiöitä koskevien teorioiden yhdistämistä
tutkimuksellisiin lähestymistapoihin. Sosiologisen tutkimuksen menetelmiä ovat esimerkiksi
haastattelut, etnografia, diskurssien analysointi, semiotiikka, retoriikka ja tilastollinen tutkimus.
Sosiologian tutkimusalue ulottuu taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä aina ihmisten
vuorovaikutukseen saakka. Sosiologian erikoisalat kattavat mitä moninaisimpia tutkimusongelmia.
Muun muassa työ, yhteiskuntarakenne, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide ja talous ovat sosiologisen
tutkimuksen kohteita. Lapin yliopiston sosiologit tutkivat mm. pohjoisten yhteiskuntien muutosta,
ihmisen ja luonnon suhdetta, muuttuvaa työtä, hyvinvointia, etnisyyttä ja kulttuuria, kuten
saamelaisuutta.

Sosiologia tuo usein esiin myös yhteiskunnan epäkohtia ja vallitsevista käsityksistä poikkeavia
tulkintoja sosiaalisille ilmiöille. Sosiologia pyrkii lisäämään ymmärrystä yksilön paikasta kansalaisena
yhteiskunnassa. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat siis luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä.
Sosiologia antaa laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia hyvin erilaisissa ammateissa ja
monissa eri asiantuntijatehtävissä. Omaa erityisosaamista voi suunnata sivuaineiden ja
erikoistumisalojen valinnoilla sekä kansainvälisillä opinnoilla. Sosiologeja toimii runsaasti mm.
tutkimuksen, opetuksen, tiedotuksen, järjestöjen sekä hallinnon tehtävissä.

 

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkintorakenne, kandidaatin tutkinto 2020-2021

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma tarjoaa laaja-alaista ymmärrystä kansallisista ja
kansainvälisistä, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista ilmiöistä ja järjestelmistä. Tutkinto-ohjelma
antaa valmiudet tarkastella ilmiöitä yhtäältä yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden ja toisaalta
yksilöiden ja ryhmien välisen vuorovaikutuksen tasoilla, unohtamatta yhteisöllisen elämän
materiaalisia kytkentöjä.

Politiikkatieteiden ja sosiologian kandidaatin opinnot koostuvat oppiaineiden yhteisistä perus- ja
aineopinnoista, jotka johdattavat tieteenalojen peruskäsitteisiin, teorioihin, metodeihin ja
tutkimuskäytäntöihin.

Politiikkatieteiden ja sosiologian opetus nojaa vahvasti oppiaineissa tehtävään tutkimukseen.
Tutkimuksen ydin muodostuu neljästä temaattisesta kokonaisuudesta: 

Opiskelijan kandidaatin tutkinnon opintosuunta (politiikkatieteet tai sosiologia) määräytyy
ilmoittauduttaessa kandidaatintutkielmaseminaariin.

Sosiologian maisteriopinnot: 120 op

Sosiologian maisteriopinnot tehtyään opiskelijalla on sosiologin ammatilliset taidot erilaisten
tutkimusasetelmien ja -ongelmien muodostamiseen sekä niiden edellyttämien aineistojen
keräämiseen ja analysointiin ja tutkimustiedon kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen. Sosiologi
ymmärtää yhteiskunnan moniulotteisuuden ja osaa analysoida yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan
välisiä suhteita. Sosiologi osaa käyttää sosiologista teoriaa, käsitteitä ja tutkimusmenetelmiä
yhteiskunnallisen tiedon tuottamiseen ja kriittiseen arviointiin. Sosiologi myös tunnistaa tiedon rajat ja
osaa perustellusti kyseenalaistaa yhteiskuntia koskevia käsityksiä ja uskomuksia. Sosiologilla on
ammatillista asiantuntijuutta toimia tutkimuksen ja opetuksen aloilla, useilla julkisen hallinnon
sektoreilla ja tiedottamisen sekä tiedon tuottamisen ja hallinnan tehtävissä esimerkiksi yksityisissä ja
julkisissa järjestöissä.