Oppaan YTK - Sosiaalityö 21-22, 2021-22 tiedot



Teksti Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Sosiaalityö on professio, oppiala ja yhteiskunnan toimintajärjestelmä, joka koostuu tutkimuksesta, koulutuksesta ja käytännön sosiaalityöstä sekä niiden vuorovaikutuksesta. Suomessa sosiaalityötä on kehitetty tieteenalana, jolla on oma kysymyksenasettelunsa, tieteenteoreettiset lähtökohtansa, tutkimuskohteensa ja tiedonmuodostustapansa. Lapin yliopistossa sosiaalityön tutkimuksen painopistealueita ovat 1) ihmisten arkielämän ja marginalisaatiokysymysten kulttuurisuuden ja selviytymisen tutkimus 2) hyvinvointipalveluiden tutkimus, oikeus ja oikeudenmukaisuus sekä 3) tieto, osaaminen ja asiantuntijuus, jossa yhtenä innovatiivisena avauksena on informaatioteknologia. Tutkimustoimintaa läpäisevinä periaatteina ovat eettisyys ja arvot, metodologinen monipuolisuus ja kansainvälisyys.

Käytännön toimintana sosiaalityö on tieteelliseen tietoon perustuvaa, eettistä ja rationaalista toimintaa. Sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja sosiaalityön eettisiin periaatteisiin. Sosiaalityöllä vahvistetaan hyvinvointia edistäviä olosuhteita, yhteisöjen toimivuutta sekä yksilöiden toimintakykyisyyttä. Työ on yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen sosiaalisten ongelmien tilannearviointiin ja ratkaisuprosesseihin perustuvaa kokonaisvaltaista muutostyötä, joka tukee ihmisten selviytymistä. Sosiaalityöllä vaikutetaan myös yhteiskunnassa esiintyviin epäkohtiin.

Sosiaalityön pääaineopinnoilla suoritetut yhteiskuntatieteiden kandidaatin (YTK) ja maisterin (YTM) tutkinnot tuottavat pätevyyden sosiaalityöntekijän tehtäviin. Koulutuksen saaneet voivat toimia erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaspalvelu-, suunnittelu-, kehittämis-, johto- ja koulutustehtävissä. Koulutus antaa valmiuksia myös sosiaalityön ja hyvinvointipalvelujen tutkimiseen. Sosiaalityöntekijät työskentelevät esimerkiksi kuntien sosiaalitoimistoissa, maahanmuuttajapalveluissa, perheneuvoloissa, koulun oppilashuollossa, päihde- ja mielenterveyspalveluissa, rikosseuraamusalan sekä terveydenhuollon toimipaikoissa, ikääntyneiden ja lastensuojelun palveluita tarjoavissa organisaatioissa, poliisilaitoksilla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöissä. Opinnot antavat mahdollisuuden myös kansainväliseen sosiaalityöhön.

Valmistuvat yhteiskuntatieteiden maisterit, lisensiaatit (YTL) ja tohtorit (YTT) toimivat oman oppialansa ja ammatillisen asiantuntijuuden pohjalta tutkijoina ja asiantuntijoina sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisellä kentällä ja moniammatillisissa verkostoissa. Maisteritutkinto tarjoaa jatkokoulutuskelpoisuuden yhteiskuntatieteissä.


Lisätiedot

Kandidaatintutkinto ei anna kelpoisuutta sosiaalityöntekijän tehtäviin. Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on Suomessa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7 §).

 

Sosiaalityö sivuaineena (60 op)

Sosiaalityön sivuaineopiskelijoiden opintojen rakenne poikkeaa sosiaalityötä pääaineena opiskelevien opetussuunnitelmasta. Sosiaalityö sivuaineena muodostuu perusopinnoista ja soveltuvin osin aineopinnoista. Sivuaineena sosiaalityön perus- ja aineopintojen laajuus on yhteensä 60 op (25 + 35 op).

 

Sosiaalityö, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Koulutuksen sisältö ja toteutus

Sosiaalityön opetuksen tavoitteena on:
1) antaa tieteellisesti perusteltu käsitys yhteiskunnasta ja perehdyttää erityisesti sosiaalityön tiedeperustaan, käytäntöihin, tutkimusalueeseen sekä tutkimusmenetelmiin
2) antaa valmiudet yhteiskunnan rakenteiden, toimijoiden ja yhteiskunnassa esiintyvien yksilö-, ryhmä- ja yhteisötason ilmiöiden tunnistamiseen ja analysoimiseen
3) antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa eettisesti kestävällä tavalla yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoisten ongelmien arvioinnissa, ratkaisemisessa ja ehkäisemisessä hänen toimiessaan asiakaskohtaisen ja yhteiskuntaan vaikuttavan sosiaalityön tehtävissä
4) antaa valmiudet sosiaalityöntekijän tutkivaan ammattikäytäntöön, ammatillisten erityistaitojen kehittämiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Koulutuksen välittämät tietosisällöt perustuvat olemassa olevien ammattikäytäntöjen, hallinnollisten toimintatapojen ja ajattelumallien reflektointiin ja kriittiseen arviointiin. Opetuksessa kehitetään valmiuksia yhteiskuntatieteelliseen ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Tutkimusmenetelmäosaaminen on tärkeä osa käytännön sosiaalityössä tarvittavaa ammattitaitoa. Sosiaalityö vaatii kykyä moniulotteisten tilanteiden ja ilmiöiden analyyttiseen hahmottamiseen ja purkamiseen.

Sosiaalityön perus- ja aineopinnoissa perehdytään sosiaalityön kannalta tarpeellisten tieteenalojen peruskäsitteisiin, keskeisiin teoreettisiin ja metodologisiin sisältöihin sekä tärkeimpiin tutkimustuloksiin. Lisäksi opinnot antavat kokonaiskuvan keskeisistä sosiaalityössä kohdattavista ilmiöistä ja asiakastyön taidoista. Aineopintojen yhteydessä kehitetään valmiuksia ymmärtää ja soveltaa teoreettista tietoa ammatillisessa sosiaalityössä.

Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista säädetään, että sosiaalityön koulutukseen sisältyy käytännönopetus (15 §). Käytännönopetuksessa niveltyvät toisiinsa teoria, käytäntö, tutkimus, kehittäminen, opetus ja oppiminen. Käytännönopetuspaikkoja tarjoavat kunnat, järjestöt, valtion toimipisteet ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Sosiaalityön oppiaineella on tiiviit suhteet useisiin ulkomaisiin yliopistoihin. Opiskelu ulkomailla erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien kautta on luonteva osa tutkintoa. Opiskelija voi sisällyttää kandidaatin ja maisterin tutkintoihinsa ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja pääaine-, sivuaine- ja kieliopintoja. Opiskelijavaihdon suositeltu kesto on 3–9 kuukautta. Opiskelijavaihdossa suoritetut, vähintään 25 op laajuiset opinnot voidaan lukea sivuainekokonaisuudeksi.


Osaamistavoitteet

Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa
- sosiaalihuollon ammattihenkilölain määrittämät perusteet sosiaalityön sisällöstä ja toimintaa ohjaavista periaatteista ja voi toimia tilapäisenä sosiaalityöntekijänä
- hahmottaa sosiaalityön vaikeisiin elämäntilanteisiin, sosiaalisiin ongelmiin ja syrjäytymisriskeihin liittyvänä ammatillisena muutostyönä
- viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yhteisölle ja sosiaalityön asiakkaille äidinkielellään sekä toimia kansainvälisissä yhteistyötilanteissa toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

 

 

Sosiaalityö, yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto

Koulutuksen sisältö ja toteutus

Sosiaalityön opetuksen tavoitteena on:
1) antaa tieteellisesti perusteltu käsitys yhteiskunnasta ja perehdyttää erityisesti sosiaalityön tiedeperustaan, käytäntöihin, tutkimusalueeseen sekä tutkimusmenetelmiin
2) antaa valmiudet yhteiskunnan rakenteiden, toimijoiden ja yhteiskunnassa esiintyvien yksilö-, ryhmä- ja yhteisötason ilmiöiden tunnistamiseen ja analysoimiseen
3) antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa eettisesti kestävällä tavalla yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoisten ongelmien arvioinnissa, ratkaisemisessa ja ehkäisemisessä hänen toimiessaan asiakaskohtaisen ja yhteiskuntaan vaikuttavan sosiaalityön tehtävissä
4) antaa valmiudet sosiaalityöntekijän tutkivaan ammattikäytäntöön, ammatillisten erityistaitojen kehittämiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Koulutuksen välittämät tietosisällöt perustuvat olemassa olevien ammattikäytäntöjen, hallinnollisten toimintatapojen ja ajattelumallien reflektointiin ja kriittiseen arviointiin. Opetuksessa kehitetään valmiuksia yhteiskuntatieteelliseen ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Tutkimusmenetelmäosaaminen on tärkeä osa käytännön sosiaalityössä tarvittavaa ammattitaitoa. Sosiaalityö vaatii kykyä moniulotteisten tilanteiden ja ilmiöiden analyyttiseen hahmottamiseen ja purkamiseen.

Sosiaalityötä pääaineenaan opiskelevien maisterintutkinto muodostuu 120 opintopisteen laajuisista pääaine- ja metodiopinnoista. Syventävät opinnot lisäävät teoreettista ymmärrystä sosiaalityöstä ja tieteellisestä työskentelystä.

Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista säädetään, että sosiaalityön koulutukseen sisältyy käytännönopetus (15 §). Käytännönopetuksessa niveltyvät toisiinsa teoria, käytäntö, tutkimus, kehittäminen, opetus ja oppiminen. Käytännönopetuspaikkoja tarjoavat kunnat, järjestöt, valtion toimipisteet ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.

Sosiaalityön oppiaineella on tiiviit suhteet useisiin ulkomaisiin yliopistoihin. Opiskelu ulkomailla erilaisten kansainvälisten vaihto-ohjelmien kautta on luonteva osa tutkintoa. Opiskelija voi sisällyttää kandidaatin ja maisterin tutkintoihinsa ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja pääaine-, sivuaine- ja kieliopintoja. Opiskelijavaihdon suositeltu kesto on 3–9 kuukautta. Opiskelijavaihdossa suoritetut, vähintään 25 op laajuiset opinnot voidaan lukea sivuainekokonaisuudeksi.

Osaamistavoitteet

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa
- toimia ammattihenkilölain mukaisesti ja kelpoisena sosiaalityöntekijänä
- työskennellä vastuullisesti sosiaalityön johdossa sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen järjestämiseksi
- tehdä sosiaalityön asiakas- ja asiantuntijatyötä sekä seurata ja arvioida sen vaikutuksia
- tehdä tieteellistä tutkimusta sosiaalityössä ja tuottaa uutta tietoa tutkimuksen avulla.