Oppaan YTK - Politiikkatieteet 21-22, 2021-22 tiedot



Teksti Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Politiikkatieteet ja sosiologia, yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinto

Politiikkatieteiden ja sosiologian tutkinto-ohjelma tarjoaa laaja-alaista ymmärrystä kansallisista ja kansainvälisistä, sosiaalisista, poliittisista ja kulttuurisista ilmiöistä ja järjestelmistä. Tutkinto-ohjelma antaa valmiudet tarkastella ilmiöitä yhtäältä yhteiskunnan rakenteiden ja instituutioiden ja toisaalta yksilöiden ja ryhmien välisen vuorovaikutuksen tasoilla, unohtamatta yhteisöllisen elämän materiaalisia kytkentöjä.

Politiikkatieteiden ja sosiologian opetus nojaa vahvasti oppiaineissa tehtävään tutkimukseen. Tutkimuksen ydin muodostuu neljästä temaattisesta kokonaisuudesta:
- luonnon ja luonnonvarapolitiikan, kiertotalouden ja materiaalisen kulttuurin tutkimuksesta
- uskontojen, hyvinvoinnin, alkuperäiskansojen ja kulttuurien tutkimuksesta
- poliittisen ajattelun, vallan, hallinnan ja sukupuolen tutkimuksesta
- yhteisöjen, työn sekä politiikan muutoksen tutkimuksesta.


POLITIIKKATIETEET TIETEENALANA

Politiikkatieteiden opinnot antavat hyvän pohjan työskennellä monissa erilaisissa työtehtävissä sekä kotimaassa sekä ulkomailla. Työtehtävät voivat vaihdella tutkimus- ja opetustyöstä aina hallinto-, järjestö- ja tiedotustehtäviin erilaisissa organisaatioissa. Politiikkatieteet antavat vahvan pohjan poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja toimijoiden ymmärtämiseksi. Politiikkatieteet tarjoavat laajan kuvan politiikan kentästä ja politiikasta sekä valmiudet kansallisten ja kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun. Lapin yliopistossa on erinomainen mahdollisuus keskittyä pohjoisen ja arktisen alueen politiikkaan ja poliittisiin erityisteemoihin, ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan sekä uskontojen ja kulttuurien politiikkaan.

Maisteriopinnoissa politiikkatieteiden tutkinto jakautuu politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisten suhteiden ja politiikkatieteiden, erityisesti valtio-opin pääaineopintoihin. Kansainvälisten suhteiden tieteenala tulkitsee kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa. Se tarkastelee vallankäyttöä globaaleissa rakenteissa, pohtii kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen roolia sekä kansallisvaltion tulevaisuutta. Tieteenalalla tutkitaan sotia, terrorismia ja globaaleja kriisejä, kuten tauteja, ympäristön saastumista, väestönkasvua ja ihmisoikeusloukkauksia sekä niiden ratkaisuja. Valtio-opin opinnot haastavat opiskelijoita pohtimaan kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta sekä tiedon, totuuden ja vallan suhteista. Tieteenalalla tutkitaan poliittisia instituutioita ja ideologioita sekä poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja. Politiikkaa ja vallankäyttöä analysoidaan sekä perinteisten poliittisten järjestelmien puitteissa että esimerkiksi identiteetin, retoriikan, ympäristön ja uskontojen poliittisuutena. Globaalit ongelmat sekä verkostoihin tai kumppanuuksiin perustuvat hallinnan muodot ovat madaltaneet kansallisen ja kansainvälisen järjestelmän rajaa ja ovat kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin yhteistä tutkimusaluetta.


SOSIOLOGIA TIETEENALANA

Sosiologian opinnoissa perehdytään yhteiskuntaa ja sosiaalista elämää koskeviin kysymyksiin, ilmiöihin ja ongelmiin. Sosiologian pyrkimyksenä on ymmärtää maailmaa – siinä tapahtuvia muutoksia ja ristiriitaisuuksia aina globaaleista virtauksista arkisiin vuorovaikutustilanteisiin. Sosiologia tarjoaa välineitä tarkastella analyyttisesti ihmisten toimintaa, verkostoja, yhteiskunnallisia rakenteita ja niiden vaikutuksia. Sosiologian teoriat ja tutkimustulokset ovat luonteeltaan yhteiskuntakriittisiä eli ne haastavat vallitsevia käsityksiä, avaavat toisin ajattelemisen ja tekemisen mahdollisuuksia sekä tuovat esille yhteiskunnallisia valtasuhteita.

Sosiologian opinnot antavat monipuolisia välineitä yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkasteluun: perehdyt muun muassa siihen, kuinka tuottamalla tietoa yhteisöelämän muotojen lainalaisuuksista ja näiden muutosten säännönmukaisuuksista on mahdollista tehdä näkyväksi yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtasuhteita. Sosiologian opinnoissa pystyt suuntautumaan mielenkiintosi mukaisesti ja tarkastelemaan niitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka sinua kiinnostavat.

Sosiologia etsii tieteellisiä selityksiä kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Siksi sosiologian tutkimuskohteena voi olla mikä tahansa inhimilliseen maailmaan liittyvä ilmiö. Muun muassa ympäristö, työ, yhteiskuntarakenne, luokka, sukupuoli, kasvatus, tiede, taide ja talous ovat sosiologisen tutkimuksen alaa. Lapin yliopiston erityisiä tutkimusalueita ovat työn, hyvinvoinnin, ympäristön ja kulttuurien tutkimus sekä sukupuolen, tiedon, vallan ja talouden suhteet.

Koulutuksen sisältö ja toteutus

Politiikkatieteiden ja sosiologian kandidaatintutkinnon pääaineopinnot koostuvat oppiaineiden yhteisistä perus- ja aineopinnoista, jotka johdattavat tieteenalojen peruskäsitteisiin, teorioihin, metodeihin ja tutkimuskäytäntöihin. Lisäksi tutkintoon sisältyy kieli- ja viestintäopintoja, metodiopintoja ja sivuaineiden opintoja. Opiskelijan kandidaatintutkinnon opintosuunta (politiikkatieteet tai sosiologia) määräytyy ilmoittauduttaessa kandidaatintutkielmaseminaariin.

Opiskelu ulkomailla on luonteva osa suomalaista yliopistotutkintoa. Opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja pääaine-, sivuaine- tai kieliopintoja. Opiskelijavaihdon suositeltu kesto on 3–9 kk. Opiskelijavaihdossa suoritetut, vähintään 25 op laajuiset opinnot voidaan lukea sivuainekokonaisuudeksi. Suositeltavin aika vaihto-opintoihin ulkomailla on toinen tai kolmas opiskeluvuosi. Vaihto-opintoja voi kuitenkin suorittaa myös maisterintutkinnon aikana.

Osaamistavoitteet


Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee politiikkatieteiden ja sosiologian teoreettiset, käsitteelliset ja metodologiset peruslähtökohdat. Hän osaa tarkastella kriittisesti ja analyyttisesti erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja käytäntöjä. Opiskelija kykenee arvioimaan yhteiskuntatieteellisiä tutkimuksia ja sitä, millaista tietoa politiikkatieteellisten ja sosiologisten lähestymistapojen avulla on mahdollista saada. Opiskelija hallitsee tutkimuksen ja tiedontuottamisen periaatteet sekä tieteellisen tiedonhaun ja tieteellisen argumentoinnin keinot. Opiskelija osaa työskennellä sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kanssa.

 

 

Politiikkatieteet, yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto


POLITIIKKATIETEET TIETEENALANA

Politiikkatieteiden opinnot antavat hyvän pohjan työskennellä monissa erilaisissa työtehtävissä sekä kotimaassa sekä ulkomailla. Työtehtävät voivat vaihdella tutkimus- ja opetustyöstä aina hallinto-, järjestö- ja tiedotustehtäviin erilaisissa organisaatioissa. Politiikkatieteet antavat vahvan pohjan poliittisten järjestelmien, instituutioiden ja toimijoiden ymmärtämiseksi. Politiikkatieteet tarjoavat laajan kuvan politiikan kentästä ja politiikasta sekä valmiudet kansallisten ja kansainvälisten kysymysten analyyttiseen tarkasteluun. Lapin yliopistossa on erinomainen mahdollisuus keskittyä pohjoisen ja arktisen alueen politiikkaan ja poliittisiin erityisteemoihin, ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaan sekä uskontojen ja kulttuurien politiikkaan.

 

Koulutuksen sisältö ja toteutus

Maisteriopinnoissa politiikkatieteiden tutkinto jakautuu politiikkatieteiden, erityisesti kansainvälisten suhteiden ja politiikkatieteiden, erityisesti valtio-opin pääaineopintoihin. Kansainvälisten suhteiden tieteenala tulkitsee kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa. Se tarkastelee vallankäyttöä globaaleissa rakenteissa, pohtii kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen roolia sekä kansallisvaltion tulevaisuutta. Tieteenalalla tutkitaan sotia, terrorismia ja globaaleja kriisejä, kuten tauteja, ympäristön saastumista, väestönkasvua ja ihmisoikeusloukkauksia sekä niiden ratkaisuja. Valtio-opin opinnot haastavat opiskelijoita pohtimaan kysymyksiä oikeudenmukaisuudesta sekä tiedon, totuuden ja vallan suhteista. Tieteenalalla tutkitaan poliittisia instituutioita ja ideologioita sekä poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja. Politiikkaa ja vallankäyttöä analysoidaan sekä perinteisten poliittisten järjestelmien puitteissa että esimerkiksi identiteetin, retoriikan, ympäristön ja uskontojen poliittisuutena. Globaalit ongelmat sekä verkostoihin tai kumppanuuksiin perustuvat hallinnan muodot ovat madaltaneet kansallisen ja kansainvälisen järjestelmän rajaa ja ovat kansainvälisten suhteiden ja valtio-opin yhteistä tutkimusaluetta.

Osaamistavoitteet

KANSAINVÄLISET SUHTEET

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee kansainvälisten suhteiden teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähtökohdat. Opiskelija pystyy jäsentämään kansainvälisen järjestelmän ja yhteisön rakennetta ja toimintaa ja analysoimaan globaaleja prosesseja kansainvälisten suhteiden teorioiden avulla. Opiskelija on perehtynyt perusteellisesti valitsemaansa kansainvälisten suhteiden erityisalaan. Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja osa-alueet ja hän osaa myös arvioida kriittisesti omaa tutkimusprosessiaan. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäistä tieteelliseen argumentointiin perustuvaa ja uutta tietoa tuottavaa tutkimusta. Opiskelija kykenee ottamaan osaa kansainvälisten suhteiden nykykeskusteluun ja hänellä on valmiudet teoreettisen tiedon soveltamiseen tieteellisissä, ammatillisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä. Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä.

VALTIO-OPPI

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija hallitsee valtio-opin tieteenalan teoreettiset, käsitteelliset ja menetelmälliset lähtökohdat. Opiskelija pystyy jäsentämään poliittisten instituutioiden ja ideologioiden ja poliittisen ajattelun ja toiminnan vaihtelevia muotoja sekä analysoimaan valtaa ja vallankäyttöä valtio-opillisten teorioiden avulla. Opiskelija on perehtynyt perusteellisesti valitsemaansa valtio-opin erityisalaan. Opiskelija hallitsee tieteellisen tutkimusprosessin eri vaiheet ja osa-alueet ja hän osaa myös arvioida kriittisesti omaa tutkimusprosessiaan. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija osaa tehdä itsenäistä tieteelliseen argumentointiin perustuvaa ja uutta tietoa tuottavaa tutkimusta. Opiskelija kykenee ottamaan osaa valtio-opin nykykeskusteluun ja hänellä on valmiudet teoreettisen tiedon soveltamiseen tieteellisissä, ammatillisissa ja yhteiskunnallisissa käytännöissä. Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia erilaisissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä.